Jullen Päiväkirja

Haikein mielin kävelin talliin sisälle. Demi oli jo pitkään ontunut vasenta etujalkaa ja koko kesä rampattiin eläinlääkärin luona tutkimuksissa. Mitään vakavaa ei löytynyt jalasta mutta koukistaja jänne oli vaurioitunut ja ennuste oli maastoköpöttely poni. Olin kuitenkin ostanut Demin ihan kisakäyttöön Hoon siiryttyä hieman kevyemmälle. Hain tamman pihatosta sisälle harjasin sen mustan karvapeitteen ja selvitin harjan ja hännän.
-Tänäänkö se lähtee? Riri oli ilmestynyt taakseni
-Joo. Kyyti on kohta täällä palaa takasin sinne mistä ostin sen. Vastasin hieman haikeesti.
-Hyvä että sait sovittua sen entisen omistajan kanssa asian. Siitos tammasko se meni? Riri kysy
-Niin ne kai suunnitteli. Eniten harmittaa että nyt mulla ei ole tulevaisuuden rusettihaita. Vastasin
-Tule toimistooni kun saat tamman matkaan. Riri sanoi. Nyökkäsin vain ja kuulin kuinka hevosauto ajoi pihaan. Otin tamman ja taluutin sen autoon.
-Heippa mustaprinsessa. Sanoin ja silitin tamman kaulaa.

Kävelin auton lähdettyä Ririn toimistoon mitäköhän hänellä oli mielessä.
-Ootko julle miettinyt jo uutta hevosta Demin tilalle. Riri tokasi saman tien ku avasin oven.
-Oonhan mie katellu niitä mutta kun sopivaa tunnu löytyvän. Haluan kuitenkin mahdollisimman nuoren. Vastasin
-Mulla olisi sulle tiedossa 1vuotias näpsäkkä suokki tamma. Miltäs kuulostaa? Riri kysy
Hetken pohdiskelin asiaa jokaiselta kantilta. 1vuotias on aika nuori, mutta saisin itse koulia siitä mieleisen.
-Ei yhtään hullummalta. Onko minkälainen? Kysyin innoissani
-Emä on tasoa HeA ja hyppää hyvällä hyppytekniikalla 120cm isä on puolestaan vaB tasoinen ja hyppii 110cm. Molemmat on yli 160cm ethä varsasta on mahdollisesti myös tulossa hyvän kokoinen. Nätti vaaleanrautias tamma. Riri selitti
-Okei. Kuulostaa oikein hyvälle. Missä se ois ja onko antaa myyjän numeroa. Kysyin
Riri katsoi minua ilmeellä olinko tosissani.
-Ei se kaukana ole tossa tallin takana tarhassa ja omistaja edessäsi. Riri naureskeli.
-Millinkö meinasit myydä? Kysyin
-Joo. Hertan,Millin ja röstin. Miten on joko tehdään kauppakirjat? Riri kysyi
-Tehdään vaan. Vastasin.
Aloimme täyttelemään papereita ja samalla teimme uuden karsinapaikka sopimuksen.
Yksi hevonen lähti ja toinen tuli

#Milli

Millin Ajo-opetus lähti oikein hyvin käyntiin ja tamma on todella kiltti ja hyvin varsa-ajoiltaan opetettu ja koulutettu. Kiitoksia siitä ahkerille Hoitajille ja Rirille

#Hoo
Hoon Harja lyheni taas talveksi pystymalliin ja Julle värjäsi hiukset taas kerran

#Milli @Viveka @Camilla @Riri

VARSAN OPETUSPÄIVÄ
Raahasin honkalehdosta perässäni hiittikärryjä kohti lehtovaaran hoitopuomia. Aleksi tuli vastaan Seiskan kanssa,olivat käyneet ajolenkillä
-Julle sun hevonen on näköjään lkarannut ja jättänyt sut kärryjen kaa tielle kävelee. Aleksi naurahti Seiskan kärryistä ja pysäytti lämpöisen kohdamleni. Seiska katdoi ihmeisseen mua ja kärryjä.
-haha olipa hauska juttu. Vien kärryt lehtikseen laitan Millille kärryt tänään ekaa kertaa. Vastaan Aleksille
-Ai silme Ririn kasvattamalle kaksoisvarsalle? Aleksi kysyy
-Joo Juuri sille. Rupee olee jo hyvä aika laittaa kärryjä perään. Vastasin aleksille.
-Hyvä. Soita tai pistä viestiä jos kaipailet apua tamman kanssa. Aleksi sanoi ja antoi Seiskalle luvan liikkua.
-Joo. Pidetään mielessä vastasin ja lähdin vetämään kärryjä perässäni.
Laitoin kärryt hoitopuomin viereen pystyyn. -Nonniin sit vauva pihatosta sisälme harjaus ja valjaat niskaan. Ajattelin ääneen.
Kipasin ennen Millin hakua taukotupaan. Taukotuvassa istuivat melkein kaikki hoitajat.
-Ketkä olisivat niin ihania että lähtisivät taluttajaksi Mulle ja Millille pistän kärryt ekaa kertaa perään? Heitin kysymyksen taukotuvan ilmoille. Kaikki kattoivat mua vähän siihrn malliin et siellä on kylmä ja sataa vettäkin hiukan. Hetken hiljaisuuden jälkeen Camilla ja Viveka melkein yhteen ääneen sano et he voivat tulla.
-Hei kiva tarjoon tän jälkeen kallen kulmassa kuumat kaakaot ja munkit. Naurahdin tytöille.
-tavataan kohta hoitopuomilla,ottakaa hanskat ja kypärät. Sanoin ja lähdin pihattoa kohden.

Milli oli erimieltä töihin lähdöstä eikä oikein antanut kiini vaan juoksi aina karkuun. Lopulta luovutin tamman kiini saamisessa ja jäin rapsuttelemaan Muskaa. Lopulta tammani uteliaisuus voitti ja se tuli kattomaan mitä teen Muskan kanssa. Nappasi Millin kiini ja kehuin varsaa. Lähdin taluttamaan Milliä talliin. Riri käveli vastaan.
-Hei, huomasin kärryt onko varsalla tänään työpäivä? Riri kysyi
-Olishan sillä. Katottaan miten menee. Vähän kyllä jännittää ku on niin perkeleen tempperamenttinen tapaus. Naurahdin
-Aina ollut. Varsana rösti käveli nätisti emän perässä,mutta Milli juoksenteli missä halusi. Riri naurahti. Milli ilmoitti ettei halunnut enään seisoa ja yritti lähtee kävelemään paikalta.
-Nonniin tälle riitti seisoskelu. Me jatkamme matkaa. sanoin ja lähdimme talliin.

Harjasin levottoman varsani joka pyöri ja hyöri ja kuopi minkä kerkesi. Lopulta sain valjaat varsalle ja suitset laitoin ohjat kiini kuolaimiin. Viveka ja Camilla tumi paikalle.
-Vien Millin hoitopuomille. Ottakaa noi liiant mukaan tosta. Sanoun ja irrotin varsan naruista.
Lähdimme neljästään kohti puomia. Milli katto kärry vähän kysyvästi.
-Liinat voi laittaa kiini riimuun molemmille puolin ja annatte millille tilaa se voi hypähtää mihin päin tahansa tai käydä makoilemaan. Ohjeistin tyttöjä.
Laitoin kärryt kiini Millille nopeeta touhua pikalukkojen kanssa. Otin ohjat ja menin kärryille istumaan.
-valmista päästä Camilla se irti ja lähdetään Vivekan suuntaan. Jutelkaa sille mukavia. Sanoin.
-Okei. Camilla vastasi.
Milli lähtioikein nätisti kävelemään eteen päin.
-nappase sekki kiini siltä. Huikkasin kärryiltä Vivekalle. Sekki ku saatiin kiini milli oli ihan ihneissään, mutta käveli oikein nätisti eteen päin. Hetken käveltyä tietä pitkin käännyimme takasin tallille päin. Milli hypähti eteenpäin käänöksessä ja pomppasi pystyyn.
-nykäisköön liinoista alas päin. Huusin kärryiltä. Milli laskeutui alas takasin neljälle jalalle ja jatkoi nättiä käyntiä eteenpäin. Saavuimme hoitopuomille takasin
-Sekin voi irrottaa. Sanoin ja nousin kärryiltä pois.
-Sehön meni oikein hyvin. Viveka sanoi ja Camilla nyökytteli vieressä.
-Meni odotin jo kyllä suurempaa Draamaa. Sanoin ja irrotin kärryt. Hoidimme Millin yhdessä pois ja veimme pihattoon jonka jälkern ahtauduimme mun autoon ja suuntasimme kallen kulmaan.

Viikon Kurkistus  #Milli #Hoo

Maanantai 4.11
Millille satula selkään ja kentällä liinan päässä pyöritystä ja vähän selkään nousu harjotuksia. Tammasta on kasvanut oikein hieno tyttö. Hoolla oli vapaapäivä ja poika nautti tarhassaan päiväheiniä

Tiistai 5.11
Hoolla taas kerran vapaa päivä, kuitenkin otin pojan tallissa käymän ja harjasin sen klipatun karvapeitteen sekä kylmäsin jalat kylmällä vedellä pakkas ilma sai tehdä loput. Millin kanssa harjoteltiin taas selkään nousua ja juoksutin tamman kevyesti. kävelimme selästäkäsin kentän ympäri. ylpee pikkusesta


Keskiviikko 6.11
Millin eka ratsastus. Tammalla oli selkeitä omia mielipiteitä siitä että ratsastaja on selässä ja Milli ilmaisi asiansa todella selkeästi. ihme ja kumma Hurjapää minä pysyin kun pysyinkin selässä 


Torstai 7.11
Millillä oli vapaa päivä ja ajattelin juoksuttaa Hoon umpihangessa koska uskoin pojan keränneen lomapäivinään energiaa. Oikeassa olin Hoo nimittäin näytti kaikki talvijuhla liikkeensä.. etu pää ja takapää oli todella kevyttä ja tais se hoo sukeltaa lumihankeenkin.



Perjantai 8.11


Tänään oli se päivä ku tehtiin Millin kaa kunnon ratsastuskerta. Mentiin ravia ja laukkaa.. Tamma kantaa itsensä oikein päin. Voiko ylpeempi olla.. Paras tamma. tästä on kiva jatkaa kohti kisakenttiä! Meidät tullaan pian näkemään kouluaitojen sisäpuolella

#Seuramestatuudet #Milli#Hoo

Viideasätoista minuutissa...

Juoksin tarhoille kello näyttijo uhkaavasti liikaa. Viisitoista minuuttia aikaa laittaa Hoo kisakuntoon. Onneksi Millin hoitaja lupautui laittamaan tamman kuntoon. Hoo oli sitä mieltä että hänen päiväheinien aikaan ei saa häiritä kesti tovin saada vikuroiva ori kiini nautin suuresti kyllä siitä että hoon harjaa ei tarvinut letittää. Lähdin pomppivan orin kanssa puoli juoksua talliin ja Hoo tuli perässä häntätötteröllä ja puhisten. Laitoin Hoon kiini käytävälle ja vetäsin siltä sinisen toppaloimen pois päältä. Onneksi alta paljaistui nätisti klipattu ja puhdas ori. Vetäsin nopeasti pari vetoa pölyharjalla ja asetin satulan hoon selkään sekä suitset. Letitin nopeasti hoon otsaharjan ja painoin itselleni kypärän päähän. Lähdimme tallista nopeasti verryttelemään tulevaa kisaa. Jotenkin oöin onnistunut ilmoittaa hoon kahteen luokkaan ja millin yhteen. Kiirettä pukkaa.. vilkaisin kelloa viellä ja aikaa oli jäljellä 4minuuttia. Kerkesin hyvin viidessätoista minuutissa laittaa hevoseni kuntoon ja mennä verryttelemään

Jullen Päivä

#Hoo #Honkalehto #Ruusa


Kello soi 4.30 raahauduin alas keittiöön ja annoin innokkaalle huskyn pennulle aamuruuan, jonka jälkeen lähdin viemään sen ulos.  Sisälle saapuessamme Jere oli saapunut keittiöön tekemään aamupalaa ja keittämään kahvit. Istahdin pöydän ääreen ja nappasin kahvia samalla. Aloin selamaan facee puol huolittomasti ja join samalla kahvia.
-Ilmottauduin muuten eilen Lehtovaarassa järjestättäviin koulukilpailuihin molempien hevosten kanssa. Tokasin Jerelle. Joka nosti katseensa puhelimestaan ja nyökkäsi vain.
-Oho se on jo puol kuus. Julle meille tulee kiire kohta. Jere huuhdatti vilkaisten kelloa. Molemmat noustiin ylös kun tykinsuusta ja alettiin vetää ulkokamppeita päälle. Kuuralle heitin valjaat päälle ja otin sen hihnaa. Puol juoksimme autolle ja lähdimme kohti Honkalehtoo.

Vein pennun tyhjään karsinaan ja jätin oveen lapun jossa luki "Kuura tässä terve, minua saa tulla rapsuttelee". Lähdin tallin tallikahvioon jossa Aleksi ja Jere suunnitteli päivää.
-No Julle kummalla haluat ajaa? Aleksi kysy
-No mitkä in vaihtoehdot. Naurahdin
-Onni tai Satu. Jere tokas
-Onni. Tietenkin mikä kysymys tämä mukamas oli? Sanoin
-selvä ku ootte tallin tehnyt pakkaatte Sadun ja Onnin autoon ja lähdette radalle. Onni ei oo vielä käynyt radalla. Aleksi sanoi ja taputti minua olkapäähän.
-Aaivan tässä tämä jutun juju olikin. Naurahdin.
Lähdin viemään hevosia ulos. Jere loimitti valmiiksi ja minä talutin ulos.
-Perkeleen koni! Pompi omilla jaloilla karjaisin omalle orin kuvatukselle. Rasmus katsoi minua ihan hölmistyneenä. Se oli aina into pinkeenä lähdössä ulos aamuisin.
-Onko huono päivä Aleksi kysyi?
-Ei oikeestaan. Rasmus vaa pomppii vastasin.
-Mä käyn tänään Seiskan ajamassa niin voin ottaa Rasmuksen perähevoseks. Aleksi sanoi
-Kiitoksia paljon. Tokasin ja vein pystyyn hyppivän orini tarhaan jossa se lähti kun tykinsuusta  häntä tötteröllä juoksemaan.

Kun kaikki hevoset oli ulkona ja karsinat siivottu sekä lattia lakaistu menimme Jeren kanssa kahville ennenkuin alkaisimme pakkaamaan tavaroita ja hevosia autoon.
Kannoin viimeisiä kamoja autoon Satu ja Onni oli valmiina karsinoissaan.
-Julle kato onko oriseinä paikoillaan. Jere huikkas.
-Joo. Vastasin ja kiipesin autoon ja tarkistin asian.
-On se. Huusin Jerelle joka seisoikin takanani.
-Rakkaani ei tarvitse huutaa kuulen vähemmälläkin. Jere sanoi.
Naurahdin vain.
-Hae onni kyytiin.
Lähdin hakemaan orin autoon. Hetken taisteltiin että saatiin oripoika auton sisään ja kiini. Sitten lähdin hakemaan Sadun kyytiin. Satu käveli kiltisti kyytiin vaikka onni meuhkasi toisella puolella. Luukut kiini ja nostettiin viellä kärryt kyytiin. Lähdimme kohti ravirataa.

Radalla purin autosta tavarat katoksille ennenkuin otimme kärryt alas ja veimme ne katoksille kanssa. Avasimme lastaussillan alas ja hyppäsin hevostilaan otin onnin irti ja heitin ketjun sen suuhun, ihan varmuuden vuoksi olihan se ekaa kertaa Honkalehtoon tulonsa jälkeen uudessa paikassa. Ori laskeutui  kiltisti alas autosta ja katteli pörheänä uutta paikkaa. Lähdin taluttelemaan Onnia hetken varikkoalueella ja tutustutin sitä paikkoihin. Ori steppaili ympärilläni häntä tötteröllä ja puhisi innoissaan. Muutaman kerran se hirnahti ja ilmoitti että on saapunut. Radalla oli muitakin ja päät katsoivat massiivista kaksi vuotiasta suomehevosoria joka pörräsi kuin muurahainen sokeripalan ympärillä. Välillä tuntui että Onni vei minua kun märkää rättiä ympäri varikkoaluetta, mutta oli kuitenkin hallinnassani koko ajan. Talutin orin katoksille. Aloin valjastamaan oria kilpakärryjen eteen.
-Perkele tää tamma on taas yhtä kiukkupylyä. Jere tiuskasi.
-Se on TAMMA! Sanoin ja painotin sanaa tamma.
-Olkoon vaikka Aasi, mutta molemmille potkuremmit.
-Hahah. Oletpa hauskalla päällä. Sanoin ja katsoin Satua. Suomenhevostamma seisoi korvat luimussa ja mulkoili koko ajan Jereä.
-Onko onnin päävehkeissä laput kiini? Jere kysyi.
-On on. En minä niin tyhmä ole että lähen nuorella hevosella ekaa kertaa radalle ilman lappuja. Vastasin takasin ja napsautin pikalukko kärryt paikoilleen.
-Valmista päästätkö mut ja onnin irti? Satu osaa lähtee niin nätisti tästä en oo varma. sanoin ja puin kypärän päähäni ja otin ohajt käteeen jonka jälkeen hyppäsin kärryille. Jere tuli päästämään irti. Nykäsin samalla hieman liukusekkiä tiukemmalle.
-Meen tohon varikkoalueelle pyörii ja ootan siinä mennään yhtämatkaa radalle. sanoin samalla ohjaten orin katoksilta pois.
Jere tuli Sadun kanssa hetkenpäästä perään ja käänsin orin Jeren selkään ja suuntasimme radalle.
- Lähetään vaan hölkälle. Kolme kierrosta mennään näin sit tuonne mettä lenkille kävelemään ja tullaan ottaa vähän kovempaa vauhtia, jonka aikana voit tulla rinnalle. Jere ohjeisti samalla maiskuttaen Sadulle. Tamma lähti hölkälle ja Onni seurasi perässä. Vähän Onni keksi mutkitella ja yrittää katella kaikkee kokolappujensa takaa. Koko ajan sai olla valmiina läymättämään ohjilla tai antamaan raipalla huomautuksia.

Kolmen kieroksen jälkeen suuntasimme kävelemään mettälenkille. Löysytin liukusekkiä vähäsen jotta ori saisi venyteltyä kaulaansa. Kävelimme kaikessa rauhassa lenkin ja suuntasimme takasin radalle.
-Mennään kieros rauhallista hölkkää väärään suuntaan ja etusuoralla aloitetaan volttaus katotaan miten se Onnilta luonnistuu, voltataan hetki ja lähetään kilpailusuuntaan reippaampaa ei kuitenkaan täysiä. Voit yrittää saada Onnin rinnalle tai tulla perässä. Pidä kuitenkin se ravilla. Jere tokasi
- Okei sanoin ja lähdimme hölkälle.
Aloitimme volttaamisen ja Onni oli hiukan ihmeissään mutta toimi moitteettomasti Sadun rinnalla.
-Valmis....Yksi...Kaksi... AJA! Jere huuti ja käänti Sadun kilpailusuuntaan. Tein samanlailla ja lähdimme ''kilpasille'' Satu polki edessä hyvän näköistä ravia.Käänsin Onnin ulkoradalle ja annoin sille merkkiä että voi mennä. Onni oli hieman ihmeissään mutta nöyränä poikana pisti jalkaa toisen eteen. Pian olimme jo Sadun ja Jeren rinnalla. Jere katsoi onnin menoa ja näin miehen huulilla virnistyksen ja samalla Jere antoi sadulle merkkiä että voi mennä. Onni vastasi ulkopuolella heti vauhdin lisäykseen. hymyilin vain kärryillä. Annoin orille merkkiä ja pian olimmekin turvanmitalla Sadusta ja Jerestä ohi. Onni lisäsi kokoajan vauhtia ja pian Satu jäi taaksemme. Hymyilin kun naantalin aurinko. Tästä orista tullaan viellä kuulemaan ja voittajaesittelyt tulee tutuksi. Maali suoran auetessa annoin orille löysää ohjaa ja annoin merkkiä et mene. Onni Polki reipasta ravia ja kiritti koko ajan vauhtiaan. Maalin jälkeen aloin vasta hiljentämään ja annoin Onnin hölkkiä rentoa ravia eteenpäin. Pian Satu ja Jere tuli rinnalle.
-PERKELE mikä hevonen. Jere tokasi
-Äläpä. Aleksille voisi sanoa että pari radalla käyntiä viellä ja koelähtöön vaan. Vastasin. Jere nyökkäsi
-Käy jäähdyttelee se hyvin nytten mettä lenkillä ja tuo katoksille sitten. katotaan miten se peruttaa. Jere sanoi. Nyökkäsin ja käänsin Onnin varikkoportista ulos radalta.

Katoksilla Jere odotti jo meitä se oli purkanut Sadun ja heittänyt sille päälle Punaisen loimen. Onni peruutti katoksille kun vanhatekijä taputin oria kaulalle ja kiinitin ketjut riimuun kiini. Aloimme Jeren kanssa purkamaan oria. Kietasin orille jalkoihin limimentit ja pintelit, jonka jälkeen talutin sen autoon. Jere toi Sadun hetken päästä perässä. Pakkasimme tavarat kyytiin ja lähdimme köröttelee kohti Honkalehtoo.



Kun olimme purkanneet hevoset autosta ja siivonneet auton. Menimme taukohuoneeseen kahville.
-Nooo mites se uusi tulokas selviytyi radalla? Aleksi avasi oven ja kysyi saman tien asiansa.
-Onni kytäytyi oikein hyvin, mitä nyt vähän piti pörhennellä.
-Mites juoksu maitto? Aleksi jatkoi
-Pari radalla käyntiä ja koelähtöön. tokaisin, Aleksi kattoi kysyvästi minua.
-Se vastasi Sadulle kun lisäsin vauhtia ja kun Julle antoi luvan ori pyyhkäisi ohi ja pysyi koko matkan ravilla. Jere sanoi.
Aleksi oikein Hymyili innoissaan, taisi mies olla tyytyväinen ostoonsa.
puhelimeni pärähti taskussa soimaan. Kaivoin luurini taskusta ja näytössä komeili nimi Riri.
-Terveppä terve. vastasin puhelimeen
-Hei, Onko sulla nyt kiireitä? Riri kysyi
-Eipä ole juuri saimme hommat tehtyä täällä naapurissa. Kuinka niin? vastasin
-Ajattelin että tulisitko hieromaan Ruusan, tuntuu vähän olevan jäykkä ja saisi tammamamma hemmottelu hetken, se on sen kyllä ansainnut. Riri tokaisi
-Kyllä vain passaa  tuun puolen tunnin sisään siihen. sanoin
-Okei. Nähdään silloin. Riri sanoi ja sulki puhelun.

Jere jäi vielä Honkalehtoon kun lähdimme Kuuran kanssa käveleen Lehtovaaraan tallille. Kuura juoksenteli vapaana pitkin poikin. Nappasin koirani kiini kuitenkin ennen tallia ettei se juoksisi saman tien jonkun hevosen jalkoihin. Ikinä ei tietänyt onko joku tulossa ratsastamasta tai jotain. Vein Kuuran Hoon karsinaan ja lähdin toimistoa kohden josta löysin Ririn.
-Ruusa on karsinassaan voit vaikka pesarille mennä sen kanssa. Kävin hieman juoksuttamassa sitä kentällä jotta lihakset lämpenee. Riri sanoi.
-Selvä kiitoksia.
Lähdin hakemaan kimon tamman pesupaikalle. Aloin käymää tammaa läpi kevyin ottein aluksi ja Ruusa näytti oikein mukavasti kohdat missä oli jumia ja aloin työstämään niitä. Hetken tamma näytti nyrpeetä naamaa, mutta alkoi pikkuhiljaa rentoutumaan ja haukottelemaan oikein makoisaisti.
-Taidat kuule tykätä sittenkin. sanoi tammalle joka haukotteli oikein pitkään
Hieronnan päätteeksi viellä venyttelin tamman kaikki jalat ja heitin sille lämpöisen loimen päälle.  Vein tamman takasin karsinaan ja kävin Rirille ilmottamassa että Ruusa on valmis.




Suuntasin kohti Hoon karsinaa ja nappasin Kuuran kiini lähdimme ulos käymään ja temmeltämään. Pentu oli oikein virtaisa ja innoissaan. Hetken kuluttua automme kaartoi lehtovaaran parkkipaikalle ja Kuura pinkaisi täyttä päätä Jeren luo.


-No hei tyttöseni. Jere sanoi ja kyyristyi silittämään Kuuraa. Kävelin samalla Jeren luo ja mies nousi ylös ja kaappasi minut syleilyyn sekä antoi pusun.
-Jätit mut sit ihan yksikseen Henrietan kiusattavaks. Jere sanoi ja otti koiranpentu ilmeen.
-Haha ihan oikein sulle, opithan olemaan. tokaisin vaan kylmän viileästi ja iskin silmääni.
-Mitäs vielä suunnitelmissa? Jere kysyi
-Käydään toi orhi poika liikuttaa Milli saa viettää ponien kaa päivän. Vastasin.
Lähdimme takasin tallia kohden. Jere jäi Kuuran kanssa talliin odottamaan ja tiesin että kohta tulisi  hoitaja ryntäys kun tunnit ovat alkamassa.
Pujahdin poikien tarhaan. Cassu ja Reiska löntysteli heti luokseni herkkujen toivossa.
-Kuulkaahan lihapullat, ette saa yhtään mitään. Naurahdin pojille ja tyydyin vaan rapsuttamaan kumpaakin otsasta. Hoo kyhnötti takapuoli minuun päin ja mulkoili otsatukkansa alta korvat luimussa.
-No Ihanaa kun joku on noin iloisella päällä vastassa aina. Pitääkö sun Hoo ola noin super iloinen? Kysyin sarkastisesti hevoseltani ja jäin tyhmänä odottamaan että orini avaisi suunsa ja sanoisi jotain. Tajusin äkkiä kuinka tyhmänä näytin. Kävelin orini luo joka saman tien kun olin lähellä alkoi nostella takajalkojaan ja mulkoili korvat luimussa.
-Nyt on sitten Perkele Hoo. Jos minua potkaset se on varma että teen susta koiranruokaa.  Karjaisin ja huomasin että muutama tuntiratsastaja oli hakemassa hevosiaan ja katsoi minua järkyttyneenä. Tässä ajassa Hoo oli kerennyt siirtyä jo toiseen nurkkaan kyhnöttämään.
-Ei helvetinkuustoista. Hetwing Power nyt alkaa olee viimeinen varoitus. Karjaisin ja Kävelin vihaisesti orini luokse joka nosti korvat pystyyn ja käveli luokseni kun mikäkin koiranpentu.
-Et ole tosissasi. sanoin ja rapsutin orin otsaa. napautin riimunnarun kiini ja lähdin taluttamaan oria talliin. Niinkun arvasin Jere oli pulassa Kuuran kanssa tyttölauman keskellä.
-Aiaiai pitäisikö mun olla nyt mustasukkainen? Heti ku silmä välttää mies on tyttöjä vikittelee. Naurahdin Jerelle jonka tuska oli silminnähtävä.
-Älä viitti Julle auta mua. Mies aneli
-Etkö nää että mulla on kiire. sanoin ja vinkkasin silmää.
Hoo hirnahti kärsimättömästi ja alkoi kuopia lattiaa.
-Et kuluta kenkiäs. komensin oria.
tyttölauma alkoi kaikota ja Jere pääsi vapauteen hän vei Kuuran Hoon karsinaan odottamaan.

Harjailin Hoon klipattua karvaa pitkin vedoin pölyharjalla pesarilla. Hoo pyöri ja hyöri sekä nosteli etujalkaa ja heilutteli sitä ilmassa.
-Voisitko pysyä edes viisi sekunttia paikoillaan. Sanoin orilleni
Lopulta ku olin saanut Hoolle suitset päähän.
Samalla Jere ilmestyi pesarille.
-Sait näköjään fanilauman karistettua virnuilin pojalle.
-hahah ootpa hauska. Olisit voinut tulla pelastaa. Jere sanoi ja kaappasi mut syliinsä. Hoo kattoi kauhuissaan että nyt hänen arvovaltainen palveliansa ryöstetään ja alkoi saman tien kuopia lattiaa
-Hoo nyt lopetatan sanoin ja pomppasin Jeren sylistä pois. Hoo katsoi meitä ilmeellä ja ilkkui mielessään. Nappasin hoon irti pesarilta ja lähdin taluttamaan riimunnatu kuolaimissa kiini sen maneesiin.
-puol tuntia keretään käyttää maneesia sit alkaa tunnit. Sanoin ja päästin Hoon irti.
Hoo lähti kun hauki rannasta pukitellen ja pomppien. Irtojuoksutin innokkaan ruunikon orin kunnolla jotta voisimme rauhallisin mielin aloittaa huomenna kisoihin treenaamisen. Hoo puhisi ja puhkui menemään. Häntä tötteröllä ku mikäkin arabianhevonen. Välillä se näytti kuinka spurtata ravilla oikein kovaa.


-Harmi ettei siitä tullut ravuria. Upea lennokas ravi ois varmasti ykkösiä satellut. Jere tokaisi
-No ois hyvistä vanhemmista se on ja varsana näytti oiekin hyvältä. 2 vuotis kausi alkoi hyvin mutta kun se käänty 3 vuotiaaks Hoo alkoi laihtua ja stressasi kilpailutilanteita. Ei se nauttinut kilpaa juoksemisesta vaikka tykkää aina välillä irrotella. Tokasin vain ja pidin katseen Hoossa samalla lun kyynel vierähti poskelle.
-Hei rakas. Älä nyt mikä tuli? Jere kysyi
-ei mikään nyyhkytin ja tunsin pitkän lämpöisen puhalluksen poskellani. Hoo oli tullut salamana paikalle ku mamma vähän itkua lykkää.
-Kato nyt ku Hookin haluaa tietää miksi itket. Jere kysyi. Nappasin hoon kiini ja halasin Jereä
-tuli vain muistoja mieleen. Sanoin ja lähdin taluttamaan oriani talliin. Jere käveli hiljaa perässäni Hoo tökki vähän väliä turvallaan minua.
-Hömelö hevoseni. Oot kyllä täydellinen noin. Sanoin ja silitin orini kaulaa. Talutin Hoon pesarille ja kiinitin sen kiini. Hain samantien pakkasesta kylmäyssuojamme ja iskin jokaiseen jalkaan suojat kylmäämään orin jalkoja. Otin suitset pois ja Hoo haukotteli oikein makoisasti. Jere tou Hoon talliloimen ja puin orille loimen päälle. Kaivoin taskusta pari porkkanaa ja syötin ne Hoolle. Jere otti suojat pois ruunikon orin jaloista ja lähsin taluttamaan orini sen omaan karsinaan. Jere oli mennyt edeltä nappaamaan Kuuran pois Hoon karsinasta. Otin riimun pois Hoolta ja rapsutin orin päätä. Suljin oven ja lähdimme kotia päin.

Maastoilu päivä
#Ystävyys #Minttu #Hoo

Onneks On tallilla maailman parhaat ystävät jotka auttavat hevosten liikutuksessa. Ferrari Hoon Hoviratsastaja Minttu Lähti Mukaan Hoolla Maastoilemaan. Näiden kahden yhteistyö on alkanut sujumaan oikein hyvin ja Hookin saa enemmän liikuntaa.

Aamumaasto Leirillä
#talvileiri2020

TODELLINEN ERIKOISESTE

#maastoratsastuskurssi20