Henriikan päiväkirja

Elämää Henriikan silmin Honkalehdon tallilla, sekä joskus Lehtiksen puolella!

Akseli oli ussuttanut Seiskan kanssa touhuttuaan Henriikan ratsastamaan nuorella suomenhevostamma Taikalla. Taika oli nuorena jo niittänyt jossakin määrin menestystä kenttähevosten puolella oltuaan laatuarvostelussa tilaisuuden paras tamma sekä kolmivuotias nuori. Kaikesta ylistyksestä huolimatta ei Henriikka ollut syttynyt ajatukselle suomenhevosella ratsastamisesta: oma kimo puoliveriruuna vei 100-0. Mustien nahkasaappaiden vetoketjuja kiinni vedettyä ja suoristuttuaan hän saattoi kohdata katseellaan karsinassa kiinni seisseen Taikan tummat silmät joilla se möllötti ratsastajaansa suoraan luihin ja ytimiin. Rykäisy sai tamman heilauttamaan korviaan vain hieman ja kavahtamaan äänen pitäjää - suitset päässä se nakkeli niskojaan kolmesti ennen jähmettymistä paikoilleen.

On tässäkin vapaapäivä, Henriikka ajatteli karsinan ovea liu'uttaessaan auki. Normaalisti olisin aamun nukkunut ja käynyt tuuppaamassa valmennuksessa, mutta, jaa-a, minkäs teet, Henriikan ajatukset jatkoivat laukkaamista. Hän ujutti hanskat käsiinsä, veti vetoketjun takissaan ylös asti, nappasi ohjat tamman kaulalta ja lähti taluttamaan rautiasta tallista ulos. 

Ulkona Alisa Honkalehto kärrytteli paikalle nuoren lämminveritamman Serenan kanssa. Tamman suu oli vaahdossa ja ryntäät hiestä märkänä, joten vauhti oli tainnut olla kova.

"Aha, äiti laittoi sut Taikan selkään?" Alisa kysyi hengästyneenä puuskuttaen.

Serena steppasi paikoillaan.

"No ei ku isäs, oli kai varannu kanssa kentän Lehtiksestä puoleksi tuntii", Henriikka jupisi jurosti ja laski satulasta jalustimet alas joita otti muutaman reiän pidemmäksi.

"Ok, siellä on heinätalkoot, isä siellä painaa duunia vaikka tais nyt käydä tässä", Alisa ilmoitti ja jatkoi Serenan kanssa matkaa huudellen perässä; "Lycka till, ehkä kerkeet paikalle ennen kattosadetta."

Se siitä vielä puuttuikin.

Henriikka kohotti katsetta taivaalle.

Idästähän tuli hirveän uhkaavasti tumma pilvirintama. Ei auttanut kuin pitää kiirettä. Henriikka ponnisti ohjista kiinni pidellen Taikan selkään mikä otti muutaman ripeän askeleen eteenpäin jolloin tyttö tiputtautui alas ja nykäisi ohjista.

"Hei, ei tällästä", hän torui tammaa ja kokeili uudestaan. Sama juttu. Vasta neljännellä kerralla Taika malttoi pysyä aloillaan siihen asti kunnes Henriikka oli selässä. Sitten hän ei jaksanut enään kieltää. Taika käveli reippaasti ja sillä aikaa Henriikka ujutti saappaat jalustimiin ja keräsi ohjia hieman enemmän tuntumalle ja lähti tuttua tietä pitkin kohti ratsastuskoulua.

Lehtovaaran Ratsutilan pihassa oli toistaiseksi hiljaista. Joku talutti korkeaa ruunikkotammaa tarhoille huppu päässä ja kännykkä kädessä ja kissa luikahti avonaisesta ovesta sisälle talliin. Henriikka suuntasi kentälle Taikan kanssa jossa portti oli onneksi auki. Kentällä tyttö taivutteli tammaa sisään ja ulos, teki parit pysähdykset ja väistätteli pitkillä sivuilla ennen kevyen ravin nostoa. Ravissa Taika hölkkäsi tasaista tahtia askel hieman pomppien mikä ainakin helpotti kevennyksen rytmin löytymistä. Ratsukko teki ympyrän jos toisen ennen suunnanvaihtoa pituushalkaisijalla jossa sama rumba jatkui. Harjoitusravin kautta nousi rytmikäs ja turhan reippaasti etenevä laukka jolloin Henriikka päätti käyttää hyödykseen pääty-ympyröitä tahdin rauhoittamiseksi. Yhdellä ympyrällä saattoi mennä parikin kierrosta ennen toista ympyrää. Muutaman kiekan jälkeen Henriikka vaihtoi suunnan ravin kautta sekä toisti saman vasempaan kierrokseen. Loppuravit oli tyylillä eteen-alas ja loppuverryttelynä toimi kävelymatka kotitallille.

Jalustimet jalasta ja alas selästä, satulvyön löysäys ja jalkkarit ylös. Henriikka talutti Taikan sisälle missä Akseli oli siivoamassa Kapun karsinaa.

"Menikö hyvin?" Akseli kysyi ja keskeytti hommansa vain hetkeksi vastauksen kuullakseen.

"Joo, ihan hyvin, käytii ratsastamassa askellajit läpi kentällä. Vauhtia oli", Henriikka päivitteli.

"Mitkä oli ennakkofiilikset?

"Odotin vähän laiskanpulskaa jyrää", Henriikka vastasi ja taputti tyytyväisen näköistä tammaa kaulalle.