Koulu- ja estekisat x Painajainen Lehtovaaran Ratsutilalla

Tervetuloa kisaamaan tallille!

Sunnuntaina 4.8 Lehtovaaran Ratsutilalla kilpaillaan jälleen sekä este- että kouluratsastuksen parissa seuratasolla ja parilla korkeammallakin luokalla. Kisat järjestetään ulkokentällä alkaen kello 10 aamulla ensimmäisten luokkien parissa. Tuttuun tapaan paikalla on koko kisojen ajan buffetti sekä Varustevaunun myyntipiste pienine kisatarjouksineen vierailijoille ja kisaajille.

Kisaosallistumiset ja hevosvuokrat maksetaan kansliassa ennen omaa kilpailuluokkaa.

Verryttely
Verkkaan on varattu aikaa n. 20 minuuttia jokaiselle. Verryttely suoritetaan joko maneesissa tai ulkokentän toisessa, vapaassa päädyssä jos maneesi on liian kuuma. Verryttelyssä ei saa olla ulkopuolisia henkilöitä (poislukien valmentaja ja toimihenkilöt). Esteverkassa verryttelyalue on erikseen ja sinne voi saapua n. 20 minuuttia ennen omaa vuoroa. Hypätään tuomarin tai verryttelyvalvojan (Karo) osoittamaa estettä hänen osoittamassaan suunnassa. Huuda selkeästi "este" ennen omaa hyppyä ilmoituksena muille.

Kilpailujen tyyli ja avoimmuus
Kilpailut ovat avoimet kaikille. Lehtiksen omat ratsukot osallistuvat kilpailuissa CUP kokonaisuuteen jonka finaali kamppaillaan myöhemmin syksyllä 2019. CUP:iin osallistuessasi voit kilpailla osakilpailut vain samalla hevosella.

Sijoitukset arvotaan puolueettomasti netin arvontakoneella, mutta kisaa varten tehdyt tuotokset vaikuttavat sijoittumismahdollisuuksiin.

Kisoihin saa lainata tallin hevosta.

Säännöt, ohjeet ja info-paketti

• Kilpailujen henkilökunta
  
  Vastuuhenkilö: Renee "Riri" Hallas (VRL-14627)
  Ratamestari: Akseli Honkalehto
  Kanslia: Karoliina Aho & Heli Pallasoja
  Tuomarit: Åke Lundin, Sonja Viikki, Heidi Rissanen
  Kuuluttaja: Christian Aarnisalo
  
  Kilpailujen säännöt
  
  - Yksi ratsukko saa osallistua max. 1 luokkaan per. laji
  - Yksi hevonen saa osallistua kahden ratsastajan kanssa
  - Kilpailupaikalla noudatetaan yleisiä turvallisuusohjeita
  - Tehtävien takarajoja on noudatettava
  

Tuotoksia on yhteensä 6, joista suurin osa on pieniä tarinamuotoisia kirjoitustehtäviä. Tehtävistä 2 on pakollisia: jos osallistut vain esteratsastukseen tulee sinun kirjoittaa/suorittaa tehtävä 3, jos osallistut kouluratsastukseen niin tehtävä 4. Molempiin lajeihin osallistuessa kumpikin - muut ovat vapaaehtoisia ja niistä voit tienata lisää pisteitä kisasuoritukseen. Jos tehtävät jäävät suorittamatta vaikuttaa se radikaalisti sijoittumismahdollisuuksiin kilpailussa.

Tehtävistä saa kirjoittaa yhtenäisen tarinan. Ilmaise kuitenkin esimerkiksi sulkujen avulla mistä alkaa minkäkin tehtävän kuittaus mikä helpottaa tuomarin hommaa! Esimerkiksi: "... olimme valmiita kisaamaan. [tehtävä 3.] Odotin radalla levottoman hevosen selässä kisan alkua ja...."

Kisan tuotostehtävät (klikkaa auki):

(Tuotos 1. ) Kello oli melkein kolme kun katsoin viimeisen kerran kelloa. Sen jälkeen olin ilmeisesti nukahtanut, tai valvonut tunteja muistamatta mitään. Muistan aamusta vain sen kuinka laukkaan kohti okseria, Rasse pysähtyy ja  putoan Rassen selästä suoraan okserin päälle katkaisten kaikki luuni, sitten heräsin. En ymmärtänyt missä olin, miten päin ja miksi. Hyppäsin sängystäni ylös ja suuntasin puhelimeni luokse. Näin kuinka kello oli 5:55 ja tajusin herätksen olevan vasta tunnin päästä. Pää pökerryksissäni kävin keittiössä juomassa ja jatkoin nukkumisyritystä. Päässä pyöri ajatukset siitä kuinka putoan ja nolaan itseni. Pian kuulen herätykseni soivan, huokaisen syvään ja nousen ylös.

(Tuotos 2. ) Perinteisten aamutoimieni jälkeen puen kisavaatteet päälleni ja nappaan tuolinreunalta mustan Nike-merkkisen narurepun. Menen ulos odottamaan Bussia jonka pitäisi saapua muutaman minuutin päästä. Bussi saapuu ja samalla huomaan Danielan vilkuttavan ikkunasta. Hyppään kyytin ja tähystän Danielan viereiselle paikalle.
Minea: "Arvaa mitä mulle eilen kävi"
Daniela: "No?"
Minea: "Olin sovittamassa mun uutta kisapaitaa ja sit kuulu iso rasahdus" Kikatan.
Daniela: "Mitä tapahtui?" Daniela hämmentelee
Minea: "se kisapaita repes hihasta ja en voinu laittaa sitä tänään" -myötähäpeä-
Daniela: "Et oo tosissas" Daniela rapeää nauruun"

(Tuotos 3. )


(Tuotos 4. )


(Tuotos 5. )
"Seuraavana vuorossa Minea Tuomikoski ratsullaan Lucky´s Ramses ja valmistautuu Cassandra Aarnisalo" Kuuluttajan ääni kuuluu kaiuttimista.
Ihmiset katsovat jännittyneenä ratsukkoa joka kuulee pillin viheltävän ja lähtee musiikin rytmiin kohti alkutervehdystä. Juuri ratsukon pydähdyttyä salama välähtää ja perässä tulee karmiva jyrinä. Yhtäkkiä ilmapiiri muuttuu jännittyneeksi ja kuuluttajan ääni katkaisee hiljaisuuden.
"Istukaa rauhassa paikoillanne jos sade yllättää vedetään sadetakit niskaan, tai oikeastaan päälle ja jos vielä esteluokkien aikaan sataa siirretän kilpailut maneesiin. Kahvia ja pullaa on sateesta huolimatta myynnissä ja sitä kannattaa kipin kapin hakea"

(Tuotos 6. )

Tehtävä 1. Yö ennen kisoja
Lähtöpilliin puhalletaan ja lippu kohoaa. Nalle sinkoutuu laukkaan, ja vauhti riistäytyy heti käsistä. Se hyppää ensimmäisen esteen, ja toisen... Kolmannella minulta irtoaa jalustin, mutta ruunivoikko jatkaa, aivan liian kovaa vauhtia. En saa siihen mitään kontrollia! "Apua!" Huudan selässä, kun ohjatkin alkavat valua. Hyppäämme neljännen esteen, jossa ohjat irtoavat kokonaan käsistäni, Nalle tekee esteen jälkeen terävän käännöksen ja menetän tasapainoni, ja jään roikkumaan jalustimesta pitkin kenttää. Lopulta paiskaudun maahan, minuun sattuu kamalasti. Seuraava näkyni on, että Nalle nelistää minua päin, todella kovaa.
"Hhh hhh hh" huohotan noustessani nopeasti istumaan. Yöpaitani selkämys on hiestä märkä, samoin niskani, kasvoni sekä jalkani. Koirani Aatu herää, ja pomppaa viereeni. Itken sen turkkia vasten, ja koira lohduttaa tapansa mukaan. "Olipa kamala uni." Totean koiralle samalla kun kun kuivaan kyyneleeni. Juon vettä yöpöydälläni olevasta lasista, ja vilkaisen kelloa. "Vasta neljä minuuttia yli kolme... Miten saan enää unta?" Mietin, ja lopulta vaihdan tyynyni viileämmän puolen, samoin peiton, ja nappaan Aatun viereeni. Ehkä nukahtaisin kohta uudestaan.

Tehtävä 2. Joo, matkallahan se muistuu mieleen
Yö oli kamala, näin hirveää unta. Aamu oli mennyt jännittäessä, uni oli pyörinyt mielessäni, kuin elokuva. Nyt olen pyöräilemässä kohti tallia. Taivas näyttää synkältä, iskisiköhän ukkonen?
Jätän pyöräni tuttuun tapaan muiden luokse, ja menen sisälle. Nalle on jo siellä, ja sisällä on lämmin ja kotoisa tuoksu, mutta ilmapiiri on silti niin erilainen kuin aiemmin. Tunnelma on jännittynyt, ehkä hieman kireäkin. Kävellessäni ruunan karsinalle pysähdyn kuin seinään. Katsahdan jalkoihini, ja huomaan, että päälläni on harmaat kollarit, niinkuin pitikin. Mutta oliko alla niitä valkoisia ratsastushousuja? "Kisahousuni jäivät kotiin!" Parahdan vieressäni kulkeneelle Rirille. "Onks sulla puhelinta, sähän voisit soittaa kotiin ja kysyä voisko joku tuoda? Tai sit käyt hakemassa?" Riri ehdottaa. Kaivan puhelimeni, mutta puhelin vain hälyttää. "Mä käyn hakemassa." Totean hermostuneena, ja kävelen ripeästi takaisin pyörälleni. Matkalla vastaan tulee Ellen. "Moi, voitko laittaa Nallen valmiiks, mulla jäi kisahousut kotiin?" Kysyn nopeasti tytöltä. Tämä suostuu, ja lähden polkemaan kotia kohti niin nopeasti kuin ehdin.

Tehtävä 3 ja 4. Nuoruusiän dementiaa ja sähköä ilmassa
Lopulta jalassani ovat ne valkoiset ratsastushousut, ja allani tuttu ruunivoikko poni. Odotamme rataamme, seuraavaksi olisi vuoromme. Lopulta astelemme radalle, ja katsahdan rataa. "Eli ekaks toi. Sit oli toi, ja sit toi. Vai oliks se toi?" Mietin hädissäni. Olinhan vasta kerrannut radan, kyllä minun se pitäisi muistaa. Lähtömerkki kuitenkin kajahtaa, ja siirryn laukkaan. Hyppään ensimmäiset kaksi estettä, jotka muistan. Sitten se tapahtuu. Ukkonen alkaa. Salama välähtää, ja Nalle luonnollisesti säikähtää. Se hyppää takajaloilleen, mutta saan sen rauhoitettua jotenkin. Kun salamasta on selvitty, luotan vaistooni, ja hyppäämme seuraavan esteen. Ja taas seuraavan. Koko rata loppuun asti. Huokaisen helpotuksesta kun pääsen radalta. Pysyin selässä, ja olin kuitenkin ratsastanut oikean radan. Halaan Nallea, ja laskeudun selästä. Nyt talliin ja sitten jännäämään muiden puolesta!

Tehtävä 5. Kuuluttajan äänenä
Ukkonen jyrähtää ja salama välähtää. Ihmiset kohahtavat, samalla kun kentällä esterataa suorittamassa ollut ruunivoikko hyppää takajaloilleen. "Ilmassa on sähköä! Haha, tämän ratsukon jälkeen jatkamme luokkia maneesissa. Ei tässä hätää, eteenpäin sanoi mummo lumessa, vai miten se nyt meni!" Kaiuttimista kuuluu nauravainen ääni. Osa ihmisistä alkaa kuitenkin jo valua sisätiloihin tai autoihin seuraamaan suorituksia.

Tehtävä 4: Sähköä ilmassa

Max nakkeli niskojaan käveltyään ryhdikkäästi valkoisten kouluaitojen sisäpuolella. Pyöräytin hartiat vielä kertaalleen taakse ja nostin leukani ylös vain huomatakseni lehtipuiden yläpuolelle kerääntyneet tummanharmaat pilvet: toivottavasti suorituksemme aikana sade ei vielä pääsisi yllättämään! Pysäytin Maxin tempokkaasta ravista tuomareiden eteen tervehdyksen ajaksi ja täten olimme valmiina aloittamaan suorituksemme. Onnekseni rata oli tuttu jo entuudestaan vaikka hevonen oli toistaiseksi vielä hieman... vieras. Nostin jälleen ravin vasemmalle valmistautuen avotaivutukseen.

Puoliympyrät ja avotaivutukset sujuivat kohtuullisen hyvin, mutta hetkessä tilanne eskaloitui kun Max säikähti joko ukkosen jyrähdystä tai yleisön kohinaa pian sen jälkeen.
"Prrrrr", yritin rauhoitella rautiasta selässä keskittyen taas avotaivutukseen. Hyvistä yrityksistäni huolimatta taivas kirjaimellisesti räjähti auki ja vettä vyöryi niskaan kuin saavista kaatamalla mistä Max hermostui entisestään. Tummalla taivaalla alkoi hetkellisesti kestäneet valonäytökset ja Max löi liinat kiinni: se pysähtyi muutamaksi sekunniksi ihan paikalleen ennen kuin sinkosi kentän toiseen päähän. Lupa keskeytykseen tuli - tietenkin - ja rauhoittelin hevosta hypätäkseni selästä piakkoin alas omankin turvallisuuteni vuoksi. Koin että sitä olisi helpompi rauhoitella itse tasaisella maalla seisten. Yleisö katsomossakin oli vauhdikkaasti sutimassa jo suojaa kohden, jonne myös itse Maxin kanssa suuntaisin pikimiten.

Tehtävä 1. Yö ennen kisoja
Istun tiiviisti satulaan ja nostan kootun laukan. Ohjaan Fionan keskihalkaisijalle, pysäytä n ja tervehdin. Sitten Minulle tulee ihan hirveä black out. En muista missä askellajissa pitää jatkaa. Yleisö katsoo kysyvästi ja tuomarit nostelevat kulmiaan ja mutristelevat huuliaan. Vilkaisen Fionaa ja yhtäkkiä huomaan että allani ei edes ole Fiona vaan Rasse. Rassehan osallistuu HeB eikä VaB. Tuomari viheltää pilliin ilmoittaakseen että meidät on hylätty koska emme liikkuneet alkutervehdyksestä. Kyyneleet kihoavat silmäkulmiini.
Herään hätkähtäen ja hiestä märkänä Lucaksen vierestä.
"Onko kaikki hyvin?" Lucas mutisee selkä minuun päin. Vilkaisen kelloa. Kymmentä vaille kolme.
"Joo, näin vain painajaista" vakuutan. Lucas kietoo kätensä ympärilleni, mutta en ole varma saanko enää unta.

Tehtävä 2. Joo matkallahan se muistuu mieleen
Käynnistän auton ja lähden ajamaan kohti tallia. Kertaan mielessä kaikki tavarat joita minun piti ottaa mukaan. Kisahousut, saappaat, kannukset... KANNUKSET!! Ne jäivät kotiin ja ovat välttämättömät kouluradalla. Hyvässä kohdassa teen uukkarin ja lähden jopa vähän ylinopeutta takaisin kohti kotia. Samalla soitan Lucakselle että hakee ne kaapistani, läpinäkyvästä rasiasta ja tulee pihalle vastaan niin saatan jopa ehtiäkin!

Tehtävä 3. Nuoruusiän dementiaa
Henriikka Kahilahti ja hänen ratsunsa ovat kolmanneksi viimeiselle esteellä. Alan vielä kertaamaan viimeisillä sekunneilla rataa. Yhtäkkiä en muista mikä este tulee neljäntenä. Painajainen kouluradan unohtamisesta tulee mieleeni ja pinnistelen oikein kovaa muistellessani neljättä estettä. Radan kävelyssä painoin esteiden värit mieleen. Pian se muistuu mieleen. Neljäs este oli punainen okseri. Henriikka lopettaa ratansa ja ohjaan kuuman Fionan radalle.

Tehtävä 4. Sähköä ilmassa
Istun tiiviisti satulaan ja vilkaisen nopeasti taivaalle nostaessani kootun laukan. Pilvet tallin takana ovat tumman puhuvat, mutta onneksi pahin myrksy meni koululuokkien alkupäästä. Tällä kertaa on hyvä että olemme vikoja! Ohjaan Fionan nätissä kootussa laukassa keskihalkaisijalle, pysäytän ja tervehdin. Jatkan koottua ravia ja käännyn päädystä vasemmalle. Kun olen tekemässä avotaivutusta vasemmalle, salama vilahtaa taivaalla ja sitä seuraa jyrinä. Istun vain tiiviisti satulassa ja yritän pitää Fionan keskittyneenä avotaivutukseen, jotta myrsky unohtuisi. Se onnistuu, vaikka tamman korvat heiluivat puolelta toiselle hermostuneesti ja silmän valkuaiset vain näkyivät, mutta ainakaan tamma ei räjähtänyt käsiin! Volttia tehdessäni nään sivusilmällä kuinka tuomarit Åke, Sonja ja Heidi kynä kädessä ja kulmat kurtussa vilkaisevat huolestuneen oloisesti tummalle taivaalle. Yritän vain keskittyä rataan ja tamman rauhoittelemiseen yllä piinaavasta myrskystä huolimatta.

Tehtävä 5. Kuuluttajan äänenä
Salama välähtää taivaalla.
"Seuraavaksi Viveka Wagner ja Double Trouble, valmistautuu Veroni..." Cassandran isän Christianin ääni hukkuu ukkosen jyrinään. Katsojat vetävät huppuja päähän ja katselevat hermostuneesti taivaalle, joka ei suoraan sanottuna näytä kovin houkuttelevalta.
"Niin.. seuraavaksi Viveka Wagner ja Double Trouble, valmistautuu Veronica Berg ja MaxMax EX. Muistakaa kaikki katsojat että hätä ei ole tämän näköinen. Loput kouluradat järjestetään sateesta ja pienestä jyrinästä huolimatta. Eihän meitä ole sentään sokerista veistetty!" Kuulluttaja jatkaa jyrinän loputtua ja Viveka pääsee radalle.

Tehtävä 6. Grillibileet, cool down!
Vihdoin, painajaismaisen kisapäivän jälkeen saa heittää valkoiset kisahousut ja saappaat pois, sekä vaihtaa toista asustetta päälle. Valkoinen T-paita, musta villatakki ja farkut päällä istahdan Mintun ja Minean viereen.
"Oliko hauska kisapäivä?" Kysyn naurahtaen tytöiltä ja hörppään limppariani.
"Ei mikään parhain" Minea vastaa ja virnistää.
"Samat sanat" Minttu säestää. Naurahdan ja olen itsekin samaa mieltä. Käyn hakemassa Aleksilta makkaran. Tämä ilta vietetään tallikavereiden kanssa hauskaa pitäen!

Tuotos 1.:
Saavuin maneesiin suorittamaan esteosuuttani. Pyydän Vallua raviin, aluksi kimo ei jonkin takia halunnut lähteä liikkeelle, ja teki parit ympyrät itekseen.
Hevonen lähtee altani todella reippaaseen laukkaan, esteet näyttävät aivan erille mitä minun harjottelemassani radassa.. unohdan alkuperäisen ratani, nykyisen radan sekoittaessaan päätäni.. tein ylimääräisen ympyrän kimolla ja pyysin sitä seuraavalle esteelle johon hän kielsi kovasta vauhista.
Havahdun hereille istumaan kauhuissani: "Huh, se oli vain unta.." tokaisen kauhuissani, koirani havahtuu kun heräsin. Nappaan Urhon pedilleni ja vilkaisen kelloa puhelimestani joka oli 3.44, jatkoin unia vielä.

Tuotos 2.: Saavuin autollani tallinpihaan paria tuntia ennen omaa luokkaani. Ennen kuin nousin autostani, tarkistin vielä puhelimen muistilistasta että kaikki oli mukana.:
"-Kypärä
-raippa verkkaan
-kisahanskat
-kisahousut
hetkonen!.. KISAHOUSUT!" onnekseni Julle oli juuri körötellyt autollansa tallille, pyysin häntä hakemaan Vallun pois laitumelta. Onneksi nainen ehti hakea hänet sisälle, ja mä ehdin hakemaan mun kisahousut, eikä mun onneksi tarvinnut kisata verkkareissa.

Tuotos 3.: Vallu oli hieman kierroksilla ennen meidän rataa, luultavasti kimo innostui taputuksista.. asia kylläkin paheni.. unohidn radan!! Mulla on aina jonkinlainen muisti-sääntö.. mutta nyt en muista muistisääntöäni jota olin harjoitellut vielä kaksi tuntia sitten! Sitten olikin meidän vuoro, mieitn jo että pitäisikö keskeyttää rata mutta.. tuomarin kuulutus: "Seuraavana Minttu Lehtilä ja Lady Fortuna`s Victory! Muistutamme yleisölle, että rata alkaa siniseltä okserilta ovipäädystä, sekä loppuu keskihalkasijalle keltaiselle esteelle. Olkaa hyvä" sitten muistinkin!: Olin harjoitellut esteet värijärjestyksessä, niimpä selvittiin nipinnapin radasta.

(jatkuu, mut tallennan ain välil!)

Tehtävä 1: Hyi hitto, ajattelin noustessani henkeäni haukkoen pystyyn. Painajainen oli juuri herättänyt minut hiestä märkänä. Katsahdin kelloa, mikä näytti vasta aamuyötä. Kurkkuni tuntui inhottavan kuivalta, joten nousin kävelläkseni vessaan juomaan.

Unessa Cassu oli tallille päästessäni kadonnut jäljettömiin. Siinä taivas oli mustana ja salamat olivat piiskanneet taivasta, ihan kuin olisi ollut ilta tai yö, vaikka kyse oli selkeästi kisa-aamusta.
Muuta en unesta kyennyt enää muistamaan, kuin että muut tallilaiset olivat pitäneet minua ihan tyhmänä ja sanoneet, ettei Cassu ole hävinnyt mihinkään.
Sen kuitenkin tiesin, etteivät muut koskaan nauraisi minulle, vaan pikemminkin kanssani. Kulautin viileän veden alas ja palasin huoneeseeni kertaamaan päivän ratoja tietäen, etten saisi enää unta.

Tehtävä 2: Levottoman aamun jäljiltä oloni oli väsynyt ja pyörän selkään hypätessäni ilma tuntui inhottavan hiostavalta. Olin päättänyt lähteä matkaan jo vähän aikaisemmin, sillä en saanut aikaisempaa painajaista pois päästäni.

Porsaan perässä tehtyä mutkittelevaa hiekkatietä ajaessani mieleeni muistuivat eilisen päivän sekoilut kisoihin valmistautuessa.
Olin ollut pesemässä Cassun suitsia kerrankin oikein perusteellisesti purkamalla kaiken osiin ja hinkkaamalla huolellisesti. Kun luulin tyytyväisenä olevani valmis tajusin, että olin vahingossa ottanut viereisestä kasasta vääriä hihnoja, jolloin kahden hevosen suitset olivat sekaisin koottu. Selvitäpä se siitä sitten.

Tehtävät 3 & 4: Cassu oli tänään jotenkin kuumana menossa? Ruuna tuntui allani levottomalta, eikä se olisi halunnut seistä paikallaan, kun kertasin rataa vielä viime hetkellä. Minea oli juuri päättänyt suorituksensa ja isäni Christian kuulutti meidät Cassun kanssa radalle. Keräilin hermostuneena ohjia, sillä aamun tapahtumat kummittelivat edelleen päässäni ja paikalla oli niin hyviä ratsastajia naapuritalleilta.
Ratsastin epävarmana radalle ja lähtömerkki annettiin tervehdykseni jälkeen. silloin minut valtasi inhottava tyhjyyden tunne - olin unohtanut radan!

Silloin metsikön takana iski salama, jota seurasi pian kovaääninen jyrähdys. Cassu ei vaikuttanut turhan iloiselta ylimääräisestä luonnonilmiöstä varsinkaan, kun kyydissä istui epävarma kuski ja meillä oli jo kiire aloittaa rata. Selvisipähän syy jännittyneisyydelle, joskin hieman epämiellyttävällä tavalla. Ruuna ei onneksi alkanut pokkuroimaan tai päättänyt lähteä viemään minua ympäri kenttää.
Vedin syvään henkeä ja totesin, että vedetään tämä nyt sitten hämärien muistikuvien pohjalta huntturissa ja toivotaan parasta. Nostin laukan ja ohjasin kohti oletettavasti ensimmäistä estettä.

Tehtävä 5: Oma suoritukseni on koulupuolella jo ohi ja Veronica on juuri menossa radalle, kun ukkonen jyrähtää pahaenteisesti. Isä istuu kuuluttamassa tuttuun tapaan ja pian hänen äänensä kajahtaa kaijuttimista:
"Vähän maailmanluokan hevosmeininkiä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Ei ole syytä huolestua, sillä ukkosen pitäisi mennä illaksi ohi. Järjestetään loput koululuokista kuitenkin maneesissa, jottei meillä ole täällä yliannostusta sähköistä draamaa." hän sanoo ja kuulen väkijoukosta hymähdyksiä. Porukka alkaa valumaan säätiedotuksia tarkkaillen sisälle maneesiin.

Tehtävä 6: Päivä lähenee viimein loppuaan ja saan vaihtaa mukavammat vaatteet ylle. Hevoset on jo hoidettu pois ja nuotio valaisee mukavasti hämärtyvää iltaa. Istahdan Veronican viereen, joka on juuri pölähtänyt paikalle limppari kädessään.
"Että sellainen päivä," totean ja kuulen blondin myhäilevän vieressäni.
"Pitikin sattua tuo ukkonen," hän päivittelee ja myötäilen. Meidän esteratamme Cassun kanssa ei suinkaan ollut ollut päivän ainoa skandaali, sillä esimerkiksi Vertsu oli joutunut keskeyttämään ratansa taivaan kirjaimellisesti revetessä satamaan.
Mitäpä olisi kisapäivä ilman jonkin sortin kommelluksia.

(tuotos 1) Radalla Dana heittää valtavan pukin. Tarraudun tiukasti pystyharjasta kiinni, mutta ensimmäisestä pukista seuraa sarja vielä isompia. Sormet luistavat lyhyissä juuri kiillotetuissa jouhissa. Tunnen miten ne irtovat itsekseen ja selässä pysyminen on enää omasta tasapainostani ja sen puutteesta kiinni. Tuomarinpäätyyn asti onnistun roikkumaan selässä, mutta Heidin kauhistunut ilme tai Sonja Viikin kampaus saa Danan tekemään vielä pienen sivuttaisloikan. Putoan läpi kentän hiekan, ja herään omassa sängyssäni kellon näyttäessä 2.48 yöllä.

(Tuotos 2) ”Teillä on ilmeisesti kaikki ponit jo eilen harjattu, ja tavarat kasassa kisapäivää varten?” Äiti kysyy autossa.
”Joo”, vastaan lyhytsanaisesti, mutta mielessäni lisään kiitos Vivekan.
Myöhäiseksi mennyt ilta, ja aikainen aamu olivat johtaneet siihen, että päätin viettää iltapäivän sohvalla Netflixiä tuijotellen. Huomaamattani olin nukahtanut, ja missannut bussin, jolla tarkoitukseni oli ehtiä Vivekan kanssa viideksi tallille. Tytön soittaessa kolmannen kerran puhelimeeni olin herännyt ja lähtenyt oikopäätä polkemaan pyörällä tallille. Reisissä tuntui eilinen pikamatka edelleen. Loppuen lopuksi en ollut kuin puolisen tuntia myöhässä, mutta edelleen nolottaa.

(Tuotos3) Dana on selvästi enemmän liikkellä kun tavallisesti. Se steppailee, eikä malttaisi pysyä paikoillaan. Ponin suitsissa on turparemmi, saappaiden vetoketjut ovat kiinni, satulavyö on kiristetty, listaan mielessäni asioita. Toivottavasti Dana on laukassa hyvin hallittavissa, eikä kuumu paljoa. Punaisella esteellä pitäisi olla tarkkana ettei hyppy lähde liian kaukaa. Sitten sini-vihreä sarja. Vai oliko se sittenkin keltavihreä okseri. Vai punainen pysty. Miten tässä vaiheessa voi unohtaa. Edellinen ratsukko jatkaa punaiselta pystyltä vihreälle, mutta hetkonen tultiinko punainen kahteen kertaan. Lähtömerkki kajahtaa. Enään ei ole aikaa kysyä. Pitää vaan toivoa, että rata muistuu mieleen.

(Tuotos 4) Salama välähtää, ja pian kuuluu jyrähdys. Ukkonen on selvästi aivan tallin yläpuolella. Danan sekuntin mittainen etukavioiden ilmassa räpellys jää surkeaksi keulimisyritykseksi, mutta saa silti sydämen hyppäämään kurkkuun. Rauhallinen käyntiosuus vaihtuu kiitolaukkaan, eikä Dana malta hiljentää ennen kulmaa. Tamman pehmeässä laukassa ei kovaakaan mennessä ole kovin vaikea pysyä, mutta huononäköisinkään tuomari tuskin antaa laukkapyrähdyksestä keskellä  käynti-ravi siirtymistä kovin suuria pisteitä.

(Tuotos 5) ”Seuraavana ratsastaa Inari Roihu hevosella Oxeye Daisy. Valmistautuu Zaida Yliluoma ja A. D. ”, Cassandran isän ääni keskeytyy ukkosen jyrähtäessä aivan kentän yläpuolella.
”Siis valmistautuu Zaida ja A. D. Bellefire. Koska koululuokat ovat ison osan mielestä vähän tylsiä, niin päätettiin tilata vähän lisäjännitystä kisapäivään. Tilausta ei ehkä saada peruttua, joten kaivakaahan sadetakit esiin. Tässä tehdään pientä neuvottelua, että siirrytäänkö maneesiin vai testataanko muuttuuko Cassu sateessa kokonaan valkeaksi” Christian kuuluttaa, ja yleisöstä kuuluu naurunpyrskähdyksiä.

(Tuotos 6) Tällä kertaa valkoinen kisapaita ei ole hiestä märkä, vaan taivaalta satanut vesi lorisee maahan paitaa rutistaessa. Päivän paras hetki onkin kun saa vaihtaa päälleen kuivan paidan, ja kisahousujen sijaan urheilutrikoot.
”Ei ollut paras kisapäivä”, huokaisen Danielalle.
”No ei, mutta onpahan tarinoita kerrottavana”, tyttö vastaa hymyillen.
”Joo, ens kesän leireillä voidaan sitten kertoa vähän liioteltuja tarinoita karmeasta kisapäivästä”, sanon nauraen.
”Ihan mahtava idea”, Minttu nauraa ja istuutuu pihakeinuun viereemme.
”Ruoassakaan ei ole moittimista”, Daniela naurahtaa, ja haukkaa vastagrillattua maissiaan.
”No ei totisesti. Voin mä tän verran kärsiä jos palkintona on hyvää ruokaa ja seuraa”, sanon hymyillen. Ehkä päivä ei olekaan täysi katastrofi.

TULOKSET

Kouluratsastus:

1. Cassandra Aarnisalo - Casse Noisette (HeB) (82,500 %)
2. Viveka Wagner - Douple Trouble (HeB) (78,214 %)
3. Hilla Saari - VilltraPlanta frá Huséy (HeB) (78,214 %)
4. Rosa Järvelä - Étoile Filante (VaB) (75,000 %)
5. Zaida Yliluoma - A.D. Bellefire (HeB) (72,143 %)
6. Daniela Sundberg - Fight for Flash (HeC) (71,071 %)
7. Minttu Lehtilä - Lady Fortuna's Victory (HeB) (70,714 %)
8. Inari Roihu - Oxeye Daisy (HeB) (69,643 %)
9. Minea Tuomikoski - Lucky's Ramses (HeB) (65,714 %)
10. Henriikka Kahilahti - Dawson Digger (HeA) (60,000 %)
11. Veronica Berg - MaxMax EX (HeA) (34,643 %)

Esteratsastus:

1. Minea Tuomikoski - Lucky's Ramses (60cm)
2. Cassandra Aarnisalo - Casse Noisette (60cm)
3. Senna Vento - Silent Eternity (60cm)
4. Rosa Järvelä - Étoile Filante (120cm)
5. Henriikka Kahilahti - Dawson Digger (100cm)
6. Hilla Saari - VilltraPlanta frá Huséy (60cm)
7. Inari Roihu - Oxeye Daisy (60cm)
8. Zaida Yliluoma - A.D. Bellefire (60cm)
9. Minttu Lehtilä - Lady Fortuna's Victory (90cm)
10. Daniela Sundberg - Fight for Flash (50cm)
11. Viveka Wagner - Douple Trouble (90cm)