PääsivuFargyn päiväkirja
3 posters
Sivu 1 / 1
Fargyn päiväkirja
kirjoittaja Riri Ti Kesä 25, 2019 10:34 pm
Pieni tummanrautias Fargy on hoitajansa Mintun sanojen mukaan kananugetti: 7 vuotias shetlanninponi on pieni ja pulska. Fargy on erittäin sopiva ratsu alkeistunneille ja menee myös mielellään esimerkiksi poniagilityssä kaverina, kunhan sen opettaa ensin tavoille! Herra mini on vähän laiskan pulska, mutta kyllä sen liikkeellekin saa jos haluaa. Meneehän se kouluakin (tai ainakin meni) helppo B tasolla ja esteitäkin loikkii jopa 60cm korkeudella.
Fargyn hoitaja: @minttu
Riri- Admin
- Viestien lukumäärä : 197
Join date : 25.06.2019
Paikkakunta : Lehtovaara
Fargy & Noora 1HM
kirjoittaja Noora La Kesä 29, 2019 1:10 pm
29.6. Herra Kananugetti
"Uáinimáid!"* sanon astuessani ulos rintamamiestalomme ovesta. Veljeni pärisyttää ärsyttävää mopoaan kärsimättömänä tiellä ja heittää minulle toisen kypärän. Laitan sen päähäni ja hyppään mopon kyytiin. Mihkkal ottaa suunnan kohti tallia, jonne hän heittää minut ennen kavereidensa luo lähtöä. Hän ei uskalla ajaa epätasaisella hiekkatiellä kovaa minun ollessani kyydissä, joten saatamme jutella samalla, vaikka kuuluvuus onkin vähän huono.
"Eikö sulle porot riittäneet, kun pittää vielä hevosia saaha?" Mihkkal kysyy virnuillen ajaessaan kohti pientä mäkeä.
"Elä viitti. Ei sullekaan vissiin porot riittäneet, kun piti tää mopo hankkii," napautan hieman närkästyneenä.
"Sijvoost tääl! Suotâstillim peri,"** Mihkkal sanoo vaihtaen kielen sujuvasti suomesta saameen. Huumorintajuni ei nimittäin ole parasta laatua tai sitten en vain ymmärrä huonoja vitsejä, mutta annan veljeni saada viimeisen sanan. Totean, että on parempi olla vain hiljaa, kuin tulla jätetyksi tien poskeen.
Onneksi Lehtovaaran Ratsutila kuitenkin näkyy jo. Käsken Mihkkalin hiljentää, etteivät hevoset vahingossakaan säikkyisi isoveljeni kovaäänistä rakkinetta. "Heippa sitten vaan, Uábbi,"*** Mihkkal sanoo hypätessäni alas mopon satulasta. Sanon heipat ja käännyn sitten kohti Lehtiksen pihaa, jonka parkkipaikalle on pysäköity paljon autoja. Eikä tuo ihmekään, sillä olen jo eilen katsonut, että tänään pidetään paljon ratsastustunteja. Katson kelloa kännykästäni ja se näyttää vähän vajaa kuutta - Fargy ei siis varmaan ole enää tunneilla tai juuri tulossa viimeiseltä. Tuskin ruskea pikkuponi kuitenkaan missään valmennuksissa kävisi.
Astun sisään talliin ja hetken paikallani ihmeteltyäni lähden suunnistamaan kohti tallitupaa, mistä uskon löytäväni edes jonkun tallilaisen. Karsinoissa varmaan kyllä touhuaa joitakin hoitajia, mutta heitä en viitsi mennä häiritsemään. Nykäisen tallituvan oven auki ja näen muutamia hoitajia istuskelemassa pöydän ääressä juomassa kylmää limua. He ovat ilmeisesti minua vanhempia tai ainakin pidempiä, ihmisten ikiä kun on niin vaikea arvailla. Yhdellä tytöistä on ihanat violetit hiukset, kun taas toisella pirteän siniset. Sitten on pinkkiin pukeutunut blondi ja keltaiseen huppariin sonnustautunut tummatukka, jotka kääntyvät kaikki katsomaan minua.
"Sua ei ollakaan nähty aikaisemmin. Ootko tuntiratsastajia vai?" tummatukkainen tyttö kysyy hymyillen limua hörpättyään.
"Mä oon Fargyn toinen hoitaja. Tää on mun eka kerta Lehtiksessä," saan sanottua hieman tökerösti. Vaikka puhunkin suomea hyvin, on minulla silti vielä petrattavaa kielen suhteen.
"Minttu hoitaa myös Fargyä!" blondi tyttö hihkaisee ja nykäisee vieressään istuvaa sinihiuksista hihasta.
"Niin hoidan. Kananugetti on nyt pihatossa, voidaan mennä sinne sitä kattomaan," Minttu hymyilee ja purskahtaa sitten nauramaan hämmentyneen ilmeeni nähtyään.
"Minttu kutsuu Fargyä kananugetiksi," viimeinen tyttö violeteilla hiuksilla virnistää limuaan siemaillen.
"Ahaa," sanon itsekin naurahtaen. Minttu nousee pöydästä, kulauttaa juomansa loppuun ja ohjaa minut ulos tallituvasta kohti Fargyn karsinaa.
"Keitä he olivatkaan? Yritän opetella kaikkien nimet," kysyn kävellessämme viileän tallin vasta lakaistua käytävää.
"Blondi on Veronica, hän hoitaa Sotilasta. Brunette on puolestaan Cassandra, joka hoitaa Cassu-ruunaa ja omistaa Jinxyn. Sitten on vielä Julia- tai siis Julleksi me häntä kutsutaan. Hän omistaa lämppäriherra Hoon," Minttu selittää.
"Cassandra? Hän ei taida olla suomalainen, vai onko?" kysyn.
"Cass on Itävallassa syntynyt. Olikohan hänen isänsä sieltä kotoisin ja äiti sitten suomalainen," sinihiuksinen minua ainakin kymmenen senttiä pidempi tyttö kertoo.
"Aa, okei. Mähän oon saamelainen, en oo varma tiesitkö jo," kerron hymyillen.
"Tais Riri siitä mainita! Voitko sanoo jotain saameksi?" Minttu pyytää kiinnostuneena ja minä nyökkään.
"Ööö, no vaikka, mon puáris tun lah?"**** sanon vaihtaen kieltä lennosta.
"Se tarkoittaa; kuinka vanha olet?" suomennan vielä.
"Siistin kuuloista! Mä oon 19," Minttu vastaa kysymykseeni ja johdattelee minut pihatolle Fargyn harjapakki mukanaan.
"Otetaan Kananugetti vaikka ulos hoitopuomiin. Mä menen jo edeltä, se on tuossa ihan kulman takana. Varmaan selviät sen kanssa yksinkin?" tyttö sanoo ja antaa minulle ponin vihreän riimun. Nyökkään ja astelen pihattoon hakemaan tummanrautiasta pikkuponia, joka on ilmeisesti piehtaroinut hiekassa oikein antaumuksella.
Ruuna antaa onneksi helposti kiinni ja saan sen talutettua hoitopuomille lähes ongelmitta.
"Sitä kiinnostaa vaan nää nurmikon vihreät!" ähkäisen vetäessäni Fargyn pään ylös maasta tallin kulmalla. Minttu nauraa ja odottaa, että pääsemme hoitopuomille asti, missä sidomme sen vetosolmulla kiinni.
"Ootpa sä vähän törkyinen," sinipää sanoo huvittuneena ja avaa harjapakin tarjoten minulle kumisukaa. Otan sen käteeni ja alan pyörittelemään Fargyn pehmoista karvaa läpi. Minttu lähtee tulemaan perästäni pölyharjalla, joka lennättää liat suurimmaksi osaksi meidän molempien päälle. Meitä ei kumpaakaan kuitenkaan näytä haittaavan ja kesäinen aurinko paistaa mukavasti vasten selkää.
"Tämä se on elämää," Minttu sanoo roikkuen pikkuponin kaulan yli.
"Tervetuloa Noora Team Fargyyn," hän lisää naurahtaen Fargyn temppuilulle ja yrityksille vapauttaa itsensä puomista.
* Nähdään!
** Rauhoitu! Vitsailin vain.
*** Sisko
**** Kuinka vanha olet?
"Uáinimáid!"* sanon astuessani ulos rintamamiestalomme ovesta. Veljeni pärisyttää ärsyttävää mopoaan kärsimättömänä tiellä ja heittää minulle toisen kypärän. Laitan sen päähäni ja hyppään mopon kyytiin. Mihkkal ottaa suunnan kohti tallia, jonne hän heittää minut ennen kavereidensa luo lähtöä. Hän ei uskalla ajaa epätasaisella hiekkatiellä kovaa minun ollessani kyydissä, joten saatamme jutella samalla, vaikka kuuluvuus onkin vähän huono.
"Eikö sulle porot riittäneet, kun pittää vielä hevosia saaha?" Mihkkal kysyy virnuillen ajaessaan kohti pientä mäkeä.
"Elä viitti. Ei sullekaan vissiin porot riittäneet, kun piti tää mopo hankkii," napautan hieman närkästyneenä.
"Sijvoost tääl! Suotâstillim peri,"** Mihkkal sanoo vaihtaen kielen sujuvasti suomesta saameen. Huumorintajuni ei nimittäin ole parasta laatua tai sitten en vain ymmärrä huonoja vitsejä, mutta annan veljeni saada viimeisen sanan. Totean, että on parempi olla vain hiljaa, kuin tulla jätetyksi tien poskeen.
Onneksi Lehtovaaran Ratsutila kuitenkin näkyy jo. Käsken Mihkkalin hiljentää, etteivät hevoset vahingossakaan säikkyisi isoveljeni kovaäänistä rakkinetta. "Heippa sitten vaan, Uábbi,"*** Mihkkal sanoo hypätessäni alas mopon satulasta. Sanon heipat ja käännyn sitten kohti Lehtiksen pihaa, jonka parkkipaikalle on pysäköity paljon autoja. Eikä tuo ihmekään, sillä olen jo eilen katsonut, että tänään pidetään paljon ratsastustunteja. Katson kelloa kännykästäni ja se näyttää vähän vajaa kuutta - Fargy ei siis varmaan ole enää tunneilla tai juuri tulossa viimeiseltä. Tuskin ruskea pikkuponi kuitenkaan missään valmennuksissa kävisi.
Astun sisään talliin ja hetken paikallani ihmeteltyäni lähden suunnistamaan kohti tallitupaa, mistä uskon löytäväni edes jonkun tallilaisen. Karsinoissa varmaan kyllä touhuaa joitakin hoitajia, mutta heitä en viitsi mennä häiritsemään. Nykäisen tallituvan oven auki ja näen muutamia hoitajia istuskelemassa pöydän ääressä juomassa kylmää limua. He ovat ilmeisesti minua vanhempia tai ainakin pidempiä, ihmisten ikiä kun on niin vaikea arvailla. Yhdellä tytöistä on ihanat violetit hiukset, kun taas toisella pirteän siniset. Sitten on pinkkiin pukeutunut blondi ja keltaiseen huppariin sonnustautunut tummatukka, jotka kääntyvät kaikki katsomaan minua.
"Sua ei ollakaan nähty aikaisemmin. Ootko tuntiratsastajia vai?" tummatukkainen tyttö kysyy hymyillen limua hörpättyään.
"Mä oon Fargyn toinen hoitaja. Tää on mun eka kerta Lehtiksessä," saan sanottua hieman tökerösti. Vaikka puhunkin suomea hyvin, on minulla silti vielä petrattavaa kielen suhteen.
"Minttu hoitaa myös Fargyä!" blondi tyttö hihkaisee ja nykäisee vieressään istuvaa sinihiuksista hihasta.
"Niin hoidan. Kananugetti on nyt pihatossa, voidaan mennä sinne sitä kattomaan," Minttu hymyilee ja purskahtaa sitten nauramaan hämmentyneen ilmeeni nähtyään.
"Minttu kutsuu Fargyä kananugetiksi," viimeinen tyttö violeteilla hiuksilla virnistää limuaan siemaillen.
"Ahaa," sanon itsekin naurahtaen. Minttu nousee pöydästä, kulauttaa juomansa loppuun ja ohjaa minut ulos tallituvasta kohti Fargyn karsinaa.
"Keitä he olivatkaan? Yritän opetella kaikkien nimet," kysyn kävellessämme viileän tallin vasta lakaistua käytävää.
"Blondi on Veronica, hän hoitaa Sotilasta. Brunette on puolestaan Cassandra, joka hoitaa Cassu-ruunaa ja omistaa Jinxyn. Sitten on vielä Julia- tai siis Julleksi me häntä kutsutaan. Hän omistaa lämppäriherra Hoon," Minttu selittää.
"Cassandra? Hän ei taida olla suomalainen, vai onko?" kysyn.
"Cass on Itävallassa syntynyt. Olikohan hänen isänsä sieltä kotoisin ja äiti sitten suomalainen," sinihiuksinen minua ainakin kymmenen senttiä pidempi tyttö kertoo.
"Aa, okei. Mähän oon saamelainen, en oo varma tiesitkö jo," kerron hymyillen.
"Tais Riri siitä mainita! Voitko sanoo jotain saameksi?" Minttu pyytää kiinnostuneena ja minä nyökkään.
"Ööö, no vaikka, mon puáris tun lah?"**** sanon vaihtaen kieltä lennosta.
"Se tarkoittaa; kuinka vanha olet?" suomennan vielä.
"Siistin kuuloista! Mä oon 19," Minttu vastaa kysymykseeni ja johdattelee minut pihatolle Fargyn harjapakki mukanaan.
"Otetaan Kananugetti vaikka ulos hoitopuomiin. Mä menen jo edeltä, se on tuossa ihan kulman takana. Varmaan selviät sen kanssa yksinkin?" tyttö sanoo ja antaa minulle ponin vihreän riimun. Nyökkään ja astelen pihattoon hakemaan tummanrautiasta pikkuponia, joka on ilmeisesti piehtaroinut hiekassa oikein antaumuksella.
Ruuna antaa onneksi helposti kiinni ja saan sen talutettua hoitopuomille lähes ongelmitta.
"Sitä kiinnostaa vaan nää nurmikon vihreät!" ähkäisen vetäessäni Fargyn pään ylös maasta tallin kulmalla. Minttu nauraa ja odottaa, että pääsemme hoitopuomille asti, missä sidomme sen vetosolmulla kiinni.
"Ootpa sä vähän törkyinen," sinipää sanoo huvittuneena ja avaa harjapakin tarjoten minulle kumisukaa. Otan sen käteeni ja alan pyörittelemään Fargyn pehmoista karvaa läpi. Minttu lähtee tulemaan perästäni pölyharjalla, joka lennättää liat suurimmaksi osaksi meidän molempien päälle. Meitä ei kumpaakaan kuitenkaan näytä haittaavan ja kesäinen aurinko paistaa mukavasti vasten selkää.
"Tämä se on elämää," Minttu sanoo roikkuen pikkuponin kaulan yli.
"Tervetuloa Noora Team Fargyyn," hän lisää naurahtaen Fargyn temppuilulle ja yrityksille vapauttaa itsensä puomista.
* Nähdään!
** Rauhoitu! Vitsailin vain.
*** Sisko
**** Kuinka vanha olet?
Noora- Viestien lukumäärä : 13
Join date : 27.06.2019
Ikä : 19
Paikkakunta : Lehtovaara
Vs: Fargyn päiväkirja
kirjoittaja Minttu Su Elo 11, 2019 2:20 pm
11.8.2019
~Laiskan nugetin juoksutus~
Olin tänään jo pyörinyt jonkin aikaa tallilla.
Kello oli melkein puoli kolme, kun olin siivoamassa kuivaa pihattoa.
Siivouksen aikana seuraa mulle piti seuraa:
Tallin kaunotar Demi, ylväs, nugetti, hoitoponini Fargy, sekä lehmäponi Ringo.
Nappasin Fargyn pois pihatosta talliin pesariin, harjasin ponin huolellisesti läpi sekä putsasin kaviot.
Tänään ajattelin juoksuttaa Fargylla liinassa askellajit läpi, ja ehkä lopuksi maastoon.
Hain pikaisesti varustehuoneesta vasta puhdistetut suitset, kiinnitin suitsiin juoksutusdeltan sekä liinan.
"Noniin Fargy, tänään pääset vähän rallittelemaan" sanon ponille joka lähes tulkoon nukkui pesarissa.
Ojensin shettikselle kuolaimet suuhun, jotka hän otti kiltisti vastaan.
Laitoin vielä remmit kiinni, jonka jälkeen lähdettiin maneesiin.
Rakennuksessa ei ollut muita meidän lisäksi. Ei edes ihme, tänään oli täydellinen kenttä-päivä!
Alkuun talutin Fargylla alkukäynnit sekä ravit uraa pitkin. Poni oli tapansa mukaan laiska.
Talutin ponin maneesin toiseen päätyyn, josta nappasin juoksutusraipan valmiiksi käteeni.
Ruvettiin ottamaan maneesin päädyssä isoa ympyrää, aluksi reippaassa käynnissä.
Noin viiden minuutin jälkeen pyysin Fargya aktiiviseen raviin, uralla Fargy sai vähän armoa, mutta nyt ajattelin saada sen hyvin hereille.
Otettiin n. 15min ravia, käyntiä sekä pysähdyksiä.
Sitten pyysin ponilta laukkaa, poni nosti hyvin laukan ja vähän päästeli menemään kiihdyttelemällä.
Kun pahimmat energiat oli poissa, jatkettiin hetki vain ravissa.
Sitten vaihdettiin suunta ja otettiin vielä toiseen suuntaan laukkaa. Vasen (eli tämä suunta) sujui rauhallisemmin, sitten otettiin loppuravit.
Loppukäynneille mentiin vielä Fargyn kanssa maastoon.
Käytiin metsäpolulla asti ja takaisin tallille, siinä meni n. 15min.
Sitten saavuttiin takaisin talliin, purin ponilta varusteet sekä harjasin sen huolellisesti läpi.
Huomasin Fargyn oik. takajalassa olevan n. 5cm pituinen haava.
Laitoin siitä Rirille viestiä, sekä puhdistin sen varuiksi.
Sitten vein Fargyn vielä takaisin pihattoon, ja lähdin ajamaan kohti kotia.
~Laiskan nugetin juoksutus~
Olin tänään jo pyörinyt jonkin aikaa tallilla.
Kello oli melkein puoli kolme, kun olin siivoamassa kuivaa pihattoa.
Siivouksen aikana seuraa mulle piti seuraa:
Tallin kaunotar Demi, ylväs, nugetti, hoitoponini Fargy, sekä lehmäponi Ringo.
Nappasin Fargyn pois pihatosta talliin pesariin, harjasin ponin huolellisesti läpi sekä putsasin kaviot.
Tänään ajattelin juoksuttaa Fargylla liinassa askellajit läpi, ja ehkä lopuksi maastoon.
Hain pikaisesti varustehuoneesta vasta puhdistetut suitset, kiinnitin suitsiin juoksutusdeltan sekä liinan.
"Noniin Fargy, tänään pääset vähän rallittelemaan" sanon ponille joka lähes tulkoon nukkui pesarissa.
Ojensin shettikselle kuolaimet suuhun, jotka hän otti kiltisti vastaan.
Laitoin vielä remmit kiinni, jonka jälkeen lähdettiin maneesiin.
Rakennuksessa ei ollut muita meidän lisäksi. Ei edes ihme, tänään oli täydellinen kenttä-päivä!
Alkuun talutin Fargylla alkukäynnit sekä ravit uraa pitkin. Poni oli tapansa mukaan laiska.
Talutin ponin maneesin toiseen päätyyn, josta nappasin juoksutusraipan valmiiksi käteeni.
Ruvettiin ottamaan maneesin päädyssä isoa ympyrää, aluksi reippaassa käynnissä.
Noin viiden minuutin jälkeen pyysin Fargya aktiiviseen raviin, uralla Fargy sai vähän armoa, mutta nyt ajattelin saada sen hyvin hereille.
Otettiin n. 15min ravia, käyntiä sekä pysähdyksiä.
Sitten pyysin ponilta laukkaa, poni nosti hyvin laukan ja vähän päästeli menemään kiihdyttelemällä.
Kun pahimmat energiat oli poissa, jatkettiin hetki vain ravissa.
Sitten vaihdettiin suunta ja otettiin vielä toiseen suuntaan laukkaa. Vasen (eli tämä suunta) sujui rauhallisemmin, sitten otettiin loppuravit.
Loppukäynneille mentiin vielä Fargyn kanssa maastoon.
Käytiin metsäpolulla asti ja takaisin tallille, siinä meni n. 15min.
Sitten saavuttiin takaisin talliin, purin ponilta varusteet sekä harjasin sen huolellisesti läpi.
Huomasin Fargyn oik. takajalassa olevan n. 5cm pituinen haava.
Laitoin siitä Rirille viestiä, sekä puhdistin sen varuiksi.
Sitten vein Fargyn vielä takaisin pihattoon, ja lähdin ajamaan kohti kotia.
Minttu- Viestien lukumäärä : 55
Join date : 25.06.2019
Ikä : 23
Paikkakunta : Kolari
Similar topics» Mer´in päiväkirja
» Mer'in päiväkirja
» Cassun päiväkirja
» Vallun päiväkirja
» Honkalehdon päiväkirja
» Mer'in päiväkirja
» Cassun päiväkirja
» Vallun päiväkirja
» Honkalehdon päiväkirja
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa|
|
|