Muikun päiväkirja

Istuskelin ajatuksissani maneesin katsomossa. Käynnissä oli tuttuun tapaan lauantain alkeistunti. Maneesin seinät kumisivat Helin huikatessa ohjeita uraa kiertäville ratsukoille. Haravoin silmilläni ratsukot läpi löyttääkseni Poppiksen muiden joukosta. Siellähän se ravasi Reiskan edellä pää pitkällä ohjastuntumaa hamuten.
"Kiristäppä ohjia sen Poppiksen kanssa, sen kaula muistuttaa enemmän kirahvin kuin hevosen kaulaa!" Heli huikkasikin melkein heti ruunan ratsastajalle.
Miksikö katselin Poppiksen perään? No, selitys on yksinkertainen. Seuraavaksi alkaisi Karon vetämä tunti, jossa ratsastaisin juurikin tuolla tummalla tähtipäällä. Tavallisesti olisin vielä tallissa puunaamassa ratsuani valmiiksi, mutta tällä kertaa polle olikin jo valmiiksi tunnilla. Tämän lisäksi Poppis oli yksi suosikkihevosistani Lehtovaarassa. Sen selkään kiivetessä ei tarvinut alkuunkaan murehtia siitä, että ratsu ei liikkuisi eteenpäin kuin raipan voimasta. Poppis oli kevyt ratsastaa ja taitavakin vielä, sen kanssa ei tarvinut turvautua ylimääräisiin apukeinoihin.

Olin uppoutunut mietteisiini, kunnes vähän matkan päässä istuvat naiset alkoivat puhua pälpättää, enkä voinut olla kuulematta heidän sanojaan.
"Joo, niin se Riri vain meni ja hankki pari heppaa lisää! Mahtavaa kun saadaan talliin lisää osaavia heppoja", toinen naisista sanoi.
"Minä kun kuulin, että se toinen niistä on joku villikko jota ei anneta edes tuntilaisten käsittelyyn", vastasi nainen toiselle.
"Minä puolestaan kuulin, että molemmat ovat kilpailleet aluekisoissa ja ovat varsinaisia ruusukehaita! Siinä olisi Janskulle hyvä ratsu, etenkin jos kesäksi järjestetään kisatiimiä tai jotain sellaista", ensimmäisenä suunsa avannut nainen tuumaili ääneen.
Tämä olikin ensimmäinen kerta kun kuulin näistä kahdesta uudesta tulokkaasta, kiinnostukseni heräsi heti ja liityin naisten keskusteluun.
"Kuulkaas.. Anteeksi jos häiritsen, mutta tiedättekö minkä nimisiä hevosia tänne on muuttamassa?" kysyin sellaisella äänellä, että naiset takuulla kuulisivat minut, mutta etten häiritsisi käynnissä olevaa alkeistuntia. Naiset kääntyivät katsomaan minua ja toinen nyrpisti hieman nenäänsä huomattuaan minun salakuunnelleen heidän keskusteluaan.
"Toinen taisi olla Lilli ja toinen joku ärrällä alkava.." nainen mutisi, kunnes toinen jatkoi hänen jälkeensä: "Ripahan se taisi olla?"
Naiset nyökyttivät samaan aikaan. Kiitin heitä ja kaivoin puhelimen taskustani.

Googlailuni ei tuottanut tulosta, mutta sitten tajusin unohtaneeni kokonaan katsoa mitä instagramiin oli viikon aikana päivitelty. Niinpä näppäilin Lehtovaaran instagramsivun vauhdilla auki, ja sieltähän sainkin nähdä millaiset tyypit tallille oli muuttamassa. Kaksi valloitavaa pollea joista toinen oli piensuokki ja toinen puolestaan valloittava poni. Nähtyäni kuvan Lillistä sydämeni suli. Vilaus suloisesta otsatukasta ja ruskeista nappisilmistä niin olin myyty. Alkeistunti alkoi olla lopuillaan, ja oma tuntini aluillaan, mutten saanut enää tuota uutta ponia mielestäni. Voi Lilli, olisikohan siitä viimein ainesta hoitoponiksi. Tulisiko minusta todella osa tallin hoitajakaartia? En olisi enää vain tunneille ilmestyvä satunnainen kasvo muiden joukossa? Ken tietää, Barbi ei.