Ringon päiväkirja

Siirry alas

Ringon päiväkirja Empty Ringon päiväkirja

Viesti kirjoittaja Riri lähetetty Ti Kesä 25, 2019 11:11 pm


Lehmänkirjava shetlanninponi Ringo on tunnettu lehmän hermoistaan: laikukas poni ei juuri melua ja melskettä hätkähdä! 101 senttimetrinen Ringo on varustettu vahvalla jääräpäisyydellä mikä oikein huutaa "hei, olen shetlanninponi, en halua mennä sinne!" Maastossa rauhallinen ja esteillä pieni enkeli. Mikä voisi mennä vikaan? Tasoltaan ruunan rupsukka on helppo C ja esteillä jopa 70 cm yksittäisenä hypättynä.

Ringon hoitaja: @adelie
Riri
Riri
Admin

Viestien lukumäärä : 186
Join date : 25.06.2019
Paikkakunta : Lehtovaara

Takaisin alkuun Siirry alas

Ringon päiväkirja Empty Vs: Ringon päiväkirja

Viesti kirjoittaja Adelie lähetetty Ma Elo 19, 2019 6:20 pm

19.8.

Pääsin bussillani kotiin asti, mutten tälläkertaa jäänyt tutulla ja turvallisella pysäkillä. Bussi jatkoi vastaavasti Lehtiksen tien suulle, kiitin kuskia ja lähdin kävelemään tien päähän. Heinäkärryjen kolina kantautui kauas korviin asti, ja löysinkin Ririn jakelemassa päiväheiniä nälkäisille poneille. “Vooii Ringo miten söötti oot” lässytin pitkästä aikaa hoitoponilleni, Riri päätyi kommentoimaan asiaa samalla kun jakoi heiniä. “Hei Adelie, pitkästä aikaa suokin näkee!” Riri vahvisti. “Joo totta, eilen kävin kyllä moikkaamassa Hippua, sen vaavit on kasvanu hurjasti!” Vastasin ja lähdin Ririn perässä takaisin talliin.


Nappasin Ringon suitset koukusta, hain putsaustarvikkeet ja aloitin paloittelemaan suitsia osiin. Suitsetkin olivat ehtineet kesän aikana pölyttyä melkein käyttämättöminä, mutta nyt mustat suitset saivat kokonaan uuden ilmeen! Suoraansanoen ei satulakaan innoissaan ollut pölykerroksen alta, mutta sentään se näytti vielä käyttökelpoiselta. Harjasin suojat puhtaaksi ja vein kaikki tavarat valmiiksi pesarille.
Ringo oli ehtinyt syömään jo päiväheiniänsä jonkin aikaa, joten päätin hakea sen jo sisälle. Pujottelin sen kanssa tarhan portin välistä, vaikka se on aina yhtä hirveetä hakea poni laumasta kun kaikki yrittää ängetä ulos. Vein kirjavan pikkuponin pesupaikalle ja aloitin harjaamaan pitkällä pehmeällä pölyharjalla, ja putsasin sen kaviot puhtaaksi. Selvitin sen harjan joka oli päässyt aika kamalaan kuntoon lomailun aikana ja pujotin suojat sen jalkoihin. Hain satulan ja kiristin vyön kolmannelle reijälle, tungin kypärän päähäni ja saappaat jalkoihin. Olimme siis suitsia vaille valmiit lähtemään tositoimiin!


Kenttä oli puoliksi kuin iso vesilammikko, maneesissa oli tunti joten ainoa vaihtoehto oli lähteä maastoon! Löydettiin Ringon kanssa Seera ja Peikko - näin pitkän ajan jälkeen. Niimpä siis lähdettiin yhdessä maastoon, Mä selästä ja Seera maastakäsin. Huojuin Ringon kerrankin reippaassa käynnissä, ja se siirtyikin ilman apuja raviin. Yllätyin ruunan reippaasta asenteesta, joka ei turhan usein päivänvaloa nähnyt.


- Ringo ei oo varmaan koskaan kävelly näin reippaasti, paitsi sillon maastoesteillä! Pölisin Seeralle puiden lomassa.
- Peikko oli just tunnilla, on se joskus niin sanotusti reippaamminkin mennyt, Seera vastasi samalla taluttaen Peikkoa.
- Käydäänks pellolla kääntymässä? Kysyin vienokkaasti virne kasvoilla, tietty peltorallit mielessä!
- Kääydään vaan, mä en sit oo tulossa laukkailemaa, tiiän et “peltoralli” tarkottaa nimenomaan laukkakisaa! Seera arvasi.
- Taidan sitte ottaa kisan itteäni vastaan, toivon vaan ettei Ringo menis niin kovaa kun sillä ei oo kaveria, mut hei ainaki mulla on satula! Vastasin innokkaasti.
- Niiin satulahan pelastaa sut kaikenmaailman vammoilta jos tiput, Seera vitsaili.
- Mut en tipu jos mulla on satula, “kop kop” Naurahdin vielä perään.


Pelto alkoi lähestyä, ja myös ratsuni huomasi että kohtaa saa mennä niin kovaa kun vain jaloista pääsee. Melkein kauhulla odotan, mut mulla on satula - yleensä ei maastossa jossain kumman syystä! “ Soo ponii” pidättelin täpinöissään olevaa kirjavaa, kunnes päädyin antamaan pari senttiä ohjaa. Ja sitten jo mentiin! Ringo lähti ihan täyttä laukkaa ja nousin kevyeen istuntaan ja nappasin harjasta tupon käsiini. Ringo pärskähteli laukkasuoran jälkeen tyytyväisesti, annoin pohkeita mutta kuitenkin samalla pidätin. Saatiin ihan tasapainoinen ravi jotka meni alku ja loppuraveista. Käveltiin vielä metsäpolkua pitkin ja Ringokin suostui pysymään kivan rennossa käynnissä. “Hieno poika” Sanoin ja taputin ruunaa, nousin tallinpihalla pois selästä ja kehuin sitä vielä. Vein pikkusen takaisin pesarille ja vaihdoin suitset riimuun. “Voi ei sun maha on ihan hirveen iso nykyään” totesin Ringolle ottaessa satulavyötä pois.
Nappasin suojat pois ja harjasin niistä ylimääräiset hiekat pois, harjasin ponin ja putsasin kaviot läpi. Annoin Ringolle porkannasta pilkotun pienen palasen ja söin tietenkin itse loput! Talutin ponin takasin tarhaan ja sanoin sille heipat, kävin viemässä kaikki tavarat takaisin siististi satulahuoneeseen. Muo ärsytti kun käytävä oli sotkunen, joten päätin siivota sen puti puhtaaksi. Iiris eksyi talliin Manu sylissään. “Voii mussukka Manunen täällä!!” Menin tervehtimään mun lemppari kissaa, sekä tietty Iiristä. Iiris kertoi menevänsä taluttamaan Ruusaa tulevalle alkeistunnille puolentunnin päästä, ja kertoi että Rimpu tarvitsisi vielä taluttajaa. Antauduin Karolle ja päädyin taluttamaan söpöä Rimpua. Laitoin alkeisratsastajan kanssa poni kuntoon ja talutin koko tunnin, minkä jälkeen hoidettiin vielä ratsu pois ja lähdin tallilta.

Ringon päiväkirja 48576346782_27f414a18b_n
Adelie
Adelie

Viestien lukumäärä : 8
Join date : 25.06.2019

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa